mökkikuva

mökkikuva

keskiviikko 28. maaliskuuta 2018

Risti -- voiton merkki

Kristinuskon ytimessä on merkillinen tapahtuma. Pyhän kirjan päähenkilö tuomitaan kuolemaan ja hänet ristiinaulitaan. Aika outo kohtalo miehelle, joka saarnasi uskosta ja rakkaudesta. Silti tästä totaalisesta epäonnistumisesta kehkeytyi se kristallinkirkkain dogma (oppi): Hän on voittanut synnin, kuoleman ja pahan vallan. Rististä häpeän ja kidutuksen merkkinä tuli voiton ja sovituksen vertauskuva. Sen merkin miljoonat kristityt piirtävät oikealla kädellään otsaan, rintaansa ja hartioihinsa. Sitä merkkiä kunnioitetaan, sitä suudellaan ja palvotaan. Kirkoissa ja kellotapuleissa se on ylimpänä, kuuluttamassa Kristuksen voittoa. ”Ave crux! Spes unica."(terve risti! Ainoa toivoni)

Tohmajärven kirkon alttaritaulu: Mikael Toppelius: Ristiinnaulittu ja Pyhä Kolminaisuus v 1783
Lähikuva alttaritaulusta


sunnuntai 25. maaliskuuta 2018

Marianpäivänä 18.3.2018


Maria, nuori neito

”Nuori neito
--- melkein kuin lapsi
juoksee alas rinnettä,
askeleet kuin linnunsiivet,
kädessään kimppu keväänkukkia.
Poskipäissä,
huulilla,
silmissä,
pohkeissa ja varpaissa ruskeissa
Luojansa ilo.

Hän on Maria, Joosefille kihlattu.

Älä juokse enää,
sanovat kylän naiset.
Salome, Rebekka ja ne kaikki
Nasaretin muut Mariat.
Et ole lapsi enää,
miehelle menet,
kohta lasta liekutat…

Nuori neito
juoksee alas rinnettä,
askeleet kuin linnunsiivet.

Mies pyyhkii hikeä,
höylää lastun, ja toisenkin.
Käden liike pysähtyy,
sillä
alas rinnettä
juoksee hän,
joka on hänelle luvattu.

Katseet kohtaavat.
Mies hymyilee,
mutta tyttö painaa päänsä.
Juoksee, juoksee pois.
Mutta höyläpenkillä
kimppu keväänkukkia…

Isän ja äidin koti
on tyhjä.
Hämärissä huoneissa
on hiljaista.
Ulkona, kedoilla ja laaksoissa väreilee kevät.
Sisällä, huoneessa
odottaa hän,
jonka siivissä on kaikki taivaan värit.”

(tämä runo on omistettu piispatar Maria Häkkiselle)