Miksi Jumala syntyi ihmiseksi?

"Sinun tähtesi, ihminen -- joka olet vain tomua ja likaa... sinun tähtesi maaailmankaikkeuden Herra astui alas maahan ja syntyi samoin kuin sinä lihasta ja lihaan. Hän alensi itsensä alas hävettävään ihmiseksituloon asti, kapaloriepujen likaan, kehdon köyhyyteen." (Salvianus Marseillelainen n 400-475 jKr)

 

 Jouluiloa kaikille blogin lukijoille!

 Rembrandt van Rijn: Tietäjien kumarrus (v 1634 Eremitaasin museo)

 

Mitä sitä on tullut puuhatuksi?

On nostettu porkkanaa

Syyskuu ja lokakuu meni, että hujahti ilman, että tuli mitään kirjoiteltua. Syy lienee siinä, että toimintakauden alku on aina kiireinen. Ja satokausikin venähti pitkälle... Seurakunta aloitteli toimintaansa ja sitten alkoikin jo joulu häämöttää. Tässä kuitenkin muutamia kuvia tältä syksyltä. Mitä sitä onkaan tullut tehtyä?

On istuttu nuotiolla

On tehty kukkapenkkiä yhteiseksi iloksi

On käyty pitämässä aamunavausta koululla

On käyty Sulkavalla esitelmöimässä (kuvassa lähetyssopen alttari)

On kuvattu lasten temppurataa

On ihmetelty lahjaksi saatua pilsneripulloa

On kerätty omenia pimmeessä (laillisesti)

Vihanneksia ja tontteja

Kurpitsaa!

Vene täynnä syötävää! Marttojen, Maaseudun Sivistysliiton ja Puhdas Tohmajärvi ry:n yhteinen projekti alkoi olla päätöksessään viime maanantaina (28.8.). Olin mukana tilaisuudessa sen  alkupuolella ja sen jälkeen karkasin tarkastamaan Kirkkoniemen lohkottuja tontteja. Vanha pappila ja kolme huvilatonttia on nyt erotettu omiksi palstoikseen. Kiinteistöarvion jälkeen seurakunta voi alkaa myydä tontteja. Kesäkodin ja vanhan pappilan myytävillä tonteilla on seurakunnan omistamia rakennuksia, jotka kuuluvat kauppaan. Vanhan pappilan osalta tietysti voisi kyllä sanoa myytävänä olevan historiallisen arvorakennuksen (rakennettu v 1841) maineen. Rantaviivaakin on luvassa -- näin kun järven rannassa ollaan.

Vene täynnä syötävää. Takana näkyy siistitty ja niitetty rantaviiva.
Alemmassa kuvassa toukkia napostelemassa tammenlehtiä (kuva Ritva Salopuro)

Uimaan, uimaan!

Tie pitäjäntuvalle

Kirkkoniemen uimaranta-hanke etenee. Olli Riikosen kokoama talkooporukka kaatoi metsää ja pusikkoa kirkonrannasta ja aukeata syntyi. Ja kuinkas ollakaan --- paikalle ilmaantui myös hiekkapenger. Ollin mukaan talkootyötä on vielä tarkoitus jatkaa tänä syksynä. On hienoa, että hyvä asia edistyy! Eikun hihat heilumaan!

Uusi penger

Hyvin suunniteltu on puoleksi tehty

Sähköpostiini tupsahti kuvassa näkyvä selvitys. Keskiviikkona 7.6. selvitystyön ohjausryhmä saa tämän paperinipun tutkittavakseen. Päämäärä on ainakin selkeä: haluamme turvata luterilaisten seurakuntien toiminnan  Pohjois-Karjalassa tulevaisuudessakin. Mutta miten ja millaisin rakentein? Siinäpä fundeeraamista (presidentti Mauno Koiviston termiä lainatakseni). Piristykseksi kuitenkin tässä myös toinen kuva!

Tohmajärven srk:n lähetystyön iskuryhmä valmiina kesäkahvilan hommiin!

Luther, Luther, Luther

kuva näyttelystä

Jälleen tapahtuu! Ensi viikolla Tohmajärven kirjastossa on näytteillä reformaation (uskonpuhdistus) kirjoja ja kirjoja reformaatiosta. Seinätauluissa esitellään Martin Lutherin elämäntyötä; samalla voi tutustua esillä oleviin kirjoihin. Vitriineissä on näytteillä kaksi arvokasta kirjaa: vuoden 1642 Koko Pyhä Raamattu ja Missale Aboense vuodelta 1648. Kumpikaan kirja ei ole alkuperäinen, vaan ne ovat näköispainoksia.

Lucas Cranach vanh: Martin Luther 1523 (kirjasta Martin Luther 500, 1983)

Uskonpuhdistajamme Martti Luther (1483-1546) oli varsinainen kynäniekka: hänen kootut teoksensa (D. Martin Luthers Werke) käsittävät 127 osaa, yhteensä 80 000 sivua. Osittain tämä julkaisusarja on myös netissä, suuren yleisön käytettävissä. Kuka nyt sitten ymmärtää varhaisuusyläsaksaa ja osaa lukea fraktuuraa...

Voimme kuitenkin sanoa hänen olleen varsin tuottelias. Lutherin kirjoitukset ja ajatukset levisivät laajalle Gutenbergin keksimän irtokirjakkeita käyttävän kirjapainotekniikan avulla. Kirjantekijät ja -myyjät rikastuivat, Luther ei niinkään. Yhtä kaikki, uskonpuhdistuksen perusajatukset levisivät Euroopassa kulovalkean tavoin.

Irtokirjakkeita (kuva: Wikipedia)

Näyttely on auki kirjaston aukioloaikoina 3.-13.4.2017. Näyttelyyn liittyvä esitelmä "Gutenberg ja Luther" on samassa paikassa keskiviikkona 12.4. klo 18 kirjastossa. 

Musta tarina

Svetlana Aleksijevits

Saín ystävältäni kirjan. Hän sanoi, että voin vaikka pitää koko kirjan. Tuo teos oli Svetlana Aleksijevitsin ”Tsernobylista nousee rukous – Tulevaisuuden kronikka” (Tammi 2015). Kirja on kauhistuttavaa luettavaa. Toisaalta sivuilla kukkii myös musta huumori, rakkaus ja valkovenäläisen maaseudun värikylläisyys ja hedelmällisyys. Valkovenäläinen toimittaja-kirjailija Svetlana Aleksijevits kokosi kirjaa Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta (26.4.1986) kärsimään joutuneista ihmisistä Valko-Venäjällä lähes kaksikymmentä vuotta. Kirjaa voi pitää eräänlaisena dokumenttiromaanina, jossa tavalliset ihmiset saavat äänensä kuuluviin. Palomiehistä professoreihin, lapsista vanhoihin ”tsernobyl-mummoihin”… Ihmiset puhuvat, itkevät ja nauravat. Kaikessa kuitenkin on läsnä näkymättömänä vihollisena ydinhiukkaset, niin maassa, ilmassa, vedessä, puissa, kuin marjoissa ja sienissäkin.  Laskeuma-alueella  ei saanut edes kerätä luonnonkukkia antaakseen ne rakastetulleen! Tämän ”näkymättömän vihollisen” lisäksi kirjassa on pelottavaa neuvostokulttuuriin liittynyt välinpitämättömyys ja salailu. Ihmiset altistuivat säteilylle, koska ihmishenki oli niin halpa ja oli sankarillista mennä kuumentuneen reaktorin katolle siivoustöihin puutteellisissa suojavarusteissa. Kun säteilymittarit antoivat maksimiarvoja, ne joko pantiin pois päältä tai kerättiin pois. Maata viljeltiin ja satoa korjattiin, vaikka tiedettiin maan saastuneen. Tiedettiin, mutta ei ymmärretty. Vasikat vietiin teuraaksi ja maahan haudattavaksi. Teurastus kyllä tapahtui, mutta lihat myytiin pimeästi.

Kirja alkaa synkällä tietoiskulla. Muutama ote kirjan alkusivuilta: ”Tsernobylin onnettomuudessa maa (Valko-Venäjä) menetti 485 kylää tai taajamaa, joista 70 on haudattu maahan ikuisiksi ajoiksi. … ”joka viides valkovenäläinen asuu saastuneella alueella. … Yleisin kuolinsyy on säteilysairaudet. … Noin 264 000 hehtaaria ei enää sovellu viljelemiseen. Valko-Venäjä on metsien maa, mutta 26 prosenttia metsistä sekä yli puolet Pripjatin, Dneprin ja Sozin jokivarsiniityistä kuuluu saastuneeseen, radioaktiiviseen vyöhykkeeseen… Pienten säteilyannosten jatkuva vaikutus saa aikaan, että syöpäsairaiden, henkisesti jälkeenjääneiden, hermostollisesti ja psyykkisesti sairaiden sekä perinnöllisten poikkeamien määrä Valko-Venäjällä kasvaa vuosi vuodelta…”

Voimalan suojakuori vuonna 2005 (Wikipedia)

Venäjänkielinen sana Чернобыль (Tšernobyl) on yhdyssana, joka muodostuu sanoista "musta" ja "tarina". Sana ei tarkoita ”koinruohoa” (artemisia absinthium), niin kuin jotkut Ilmestyskirjan 8.lukuun viitaten ovat luulleet, vaan nimi tarkoittaa yksinkertaisesti pujoa (artemisia vulgaris). Olipa asia niin tai näin,  koko ydinvoimalaonnettomuus Ukrainan Tsernobylissa vuonna 1986 oli ja on todella ”musta tarina”, josta tulisi ottaa opiksi. Mutta miten?

Laskiaisen riemua!

Perinteinen laskiaistapahtuma 26.2. sunnuntaina veti väkeä Kemien srk-talon mäkeen, hevosajelulle, makkaranpaistoon, vohvelikahvioon ja hernekeitolle. Ilma oli kirkas ja pakkasta sopivasti. Päivän tuotto Yhteisvastuukeräykselle hipoi myös ennätystään. Tänä vuonna kohteina ovat ihmiskaupan uhrit ja nuoret ja lapset Lähi-Idässä. Lämmin kiitos kaikille ahkerille vapaaehtoisille heidän työpanoksestaan ja tohmajärveläisille yrittäjille tapahtuman tukemisesta!

Ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua!
 

Mäessä ja nuotiolla (kuva Pentti Pöyhönen)

Tuntematon pakolainen

Juha Forsblom

Olin kuuntelemassa Kiteen vastaanottokeskuksen vastaavaa ohjaajaa Juha Forsblomia kunnantalon valtuustosalissa. Meitä kuulijoita oli paikalla jopa kuusi henkeä. Tämän yleisötungoksen huomioon ottaen "pakolainen" taitaa jäädä Tohmajärvellä sittenkin tuntemattomaksi. Osasyynä lienee Salpauselän kisat ja tuisku, joka riepotti lunta ulkonaliikkujan silmille. 

Hyvin asiallisen ja mielenkiintoisen esitelmän Juha kuitenkin piti. Kävimme läpi Suomen pakolaispolitiikan perustermejä ja oikeuskäytäntöjä. Tiedätkö sinä, mikä on Migri ja keitä ovat kiintiöpakolaiset ja kuka on "Dublinin tapaus"?

Suomeen saapui vuonna 2015 yllätysmäärä turvapaikanhakijoita, noin 32 000, joista suurin osa tuli Irakista. Näitä kaikkia tulijoita varten ovat vastaanottokeskukset, joiden perustaminen ja ylläpito on Suomen valtion vastuulla. Näin tehdessään Suomen valtio noudattaa kansainvälisiä sopimuksia ja samalla humaanin, inhimillisen yhteiskunnan pelisääntöjä. Valtion käsikassarana toimii taasen Migri eli maahanmuuttovirasto, joka muunmuassa Kiteellä ostaa palveluja Suomen Punaiselta Ristiltä. 

Mitä turvapaikanhakijalla on takanaan? Uuvuttava pakomatka läpi Euroopan, piikkilankaa, aseidenpiippuja, salakuljettajien ahnaita käsiä, ynseitä katseita niiltä, joilla on koti ja työpaikka, poltettu tai ryöstetty koti, tapettuja sukulaisia, sotaa, pelkoa, ahdistusta, toivottomuutta...

Millaista on vastaanottokeskuksen(Vok) arki? Siihen kuuluu monia elementtejä: suomenkielen opiskelua, työvelvoitteita, papereiden täyttöä, lasten varustamista kouluun, ruoanlaittoa ja sen odottamista, mitä Maahanmuuttovirasto (Migri) päättää kunkin osalta. Arki Vokissa on kuitenkin monin verroin parempaa kuin se, mistä he ovat paenneet. Käytäviltä kuuluu lasten juoksuaskelia ja iloista naurua...

Jotta voisi ymmärtää, täytyy tuntea käsitteet

Häpeästä vapauteen

Olin tänään kuuntelemassa käytännöllisen teologian professori Paavo Kettusen jäähyväisluentoa Joensuun yliopistolla. Paikalle oli saapunut runsaasti kuulijoita, lähes 200 henkeä. Luennon aihe näkyy tämän jutun mukana olevassa valokuvassa. Paavo Kettunen loi katsauksen omaan työuraansa ja niihin aiheisiin, jotka ovat olleet hänelle tärkeitä. Hän lienee tullut suuren yleisön tietoisuuteen nimenomaan häpeä ja syyllisyys-tutkimuksistaan. Luennon alussa hän kohotti esiin muistitikun, johon oli tallennettuna hänen kirjoittamansa kirjat / tutkimukset. Toiseksi havaintoesineeksi hän nosti pöydälle tuhkauurnan. Sanoma oli yksinkertainen. Osoittaen muistitikkua hän sanoi luennon tärkeimmän ja painokkaimman viestin: sinä olet tärkeämpi ja merkittävämpi kuin sinun tekosi ja aikaansaannoksesi. Samalla hän viittasi tuhkauurnaan. Tuhkauurna on tärkeämpi tämä muistitikku ja sen sisältö. Ihmisarvo ei ole riippuvainen ihmisen tekemisistä tai tekemättä jättämisistään. Hän on arvokas itsessään. Mikä vapauttava evankeliumi tässä suorituskeskeisessä maailmassa!

Alfasta omegaan

Viime torstaina Kemien seurakuntatalolla alkoi ev.lut. seurakunnan ja helluntaiseurakunnan yhteinen Alfa-kurssi. Osanottajia oli lähes kaksikymmentä ja loput vetäjiä ja ryhmäohjaajia. Jokainen alfa-kokoontuminen alkaa ruokailulla ja sen jälkeen katsotaan Nicky Gumbelin opetuspuhe videolta. Kahvit ja keskustelua ryhmissä. Niin yksinkertaista se on.

Mutta mistä Alfassa on kysymys? Alfa on kreikkalaisten aakkosten eka kirjan ja kaksois-oo niiden viimeinen, eli omega. Näistä kahdesta kirjaimesta muodostuu tuttu sanonta: kaiken aa ja oo. Nimensä mukaisesti Alfakursseilla tutustutaan kristinuskon aakkosiin eli siihen mikä on kaiken aa ja oo.

Tässä ote Wikipediasta:

"Alfa-kurssi on kristinuskon perusteita käsittelevä kurssi. Se on suunnattu kaikille kristinuskosta kiinnostuneille, erityisesti äskettäin uskoontulleille sekä niille, jotka haluavat tarkistaa käsityksiään kristinuskosta. Alfa-kursseja järjestävät kristilliset seurakunnat ja yhdistykset yli 150 maassa. Suomessa kursseja pitävät esimerkiksi Kansan Raamattuseura, luterilaiset seurakunnat ja vapaat kristilliset seurakunnat.

Alfa-kurssi syntyi 1980-luvulla Englannin anglikaanikirkossa ja levisi 1990-luvulla nopeasti eri puolille maailmaa ja eri kirkkokuntiin. Alfa-kursseilla käytettävän materiaalin oikeudet ovat kansainvälisellä Alfa-yhteisöllä, jonka keskuspaikkana on kurssin syntyseurakunta, Holy Trinity Brompton -seurakunta Lontoossa." (Wikipedia).

Alfa-kurssin vetäjät: Aulis Hämäläinen ja Niilo Pitkänen

Mitkä ovat Alfan arvot? Alfa-kurssien suomalaisilta nettisivuilta löytyy seuraava teksti (www.finland.alpha.org): 

Keskeiset arvot Alfan järjestämisessä ovat yksinkertaisesti: Rakasta, Opi ja Elä

    Rakasta – Me välitämme ihmisistä ja luomme ilmapiirin, johon haluaisimme tuoda parhaat ystävämmekin

    Opi – Luomme ympäristön, jossa ihmiset voivat vapaasti esittää kysymyksiä ja keskustella niistä muiden kanssa

    Elä – Pyrimme näyttämään millaista kristillinen elämä on ja antamaan ihmisille mahdollisuuden kokea sen itse

Kahtena seuraavana torstaina (26.1. ja 2.2.) voi vielä tulla mukaan Alfakurssille. Sen jälkeen kurssille ei oteta enää uusia osanottajia. Kurssi alkaa klo 17.15 ruokailulla. Tervetuloa!