Useimmat
seurakuntalaiset ovat kyselleet, miksi kirkonkellot eivät soi Tohmajärvellä
näiden päivien aikana Aleppon uhrien muistamiseksi.
Eivät
soi.
Kampanjan
myötä asia oli kyllä vireillä myös meidänkin seurakunnassa. Mutta aikansa
pähkäiltyämme totesimme olevan järkevämpää tukea taloudellisesti Aleppon (ja
samalla Haitin) uhreja kuin soittaa kelloja.
Hyvä
aie kohtasi myös muutamia käytännön ongelmia. Lähtökohtaisesti kaikki
soitettavat kellot (Kirkkoniemi, Värtsilä ja Tikkala) ovat käsin soitettavia.
Kirkkoniemessä on kyllä tietokoneohjattu kellonsoittokoneisto, mutta sen
uudelleenohjelmointi olisi vaatinut asentajan käyntiä. Kallista ja aikaa vievää.
Kuka Kirkkoniemessä olisi kelloja kuunnellut
klo 17 aikaan? Samoin Värtsilä, Kemien seurakuntatalo ja Tikkala olisivat
vaatineet paikalle jonkun immeisen, joka päivä klo 17 aina YK:n päivään saakka.
On myös hyvä muistaa, ettei seurakunnassa ole vakituista suntiotakaan. Ajattelen
tämän onnistuvan parhaiten kaupungeissa ja niissä taajamissa, jossa kirkko on
keskellä kylää ja asia muuten teknisesti helposti hoidettavissa.
Ymmärrän
alkuperäisen idean tarkoituksen. Soitamme kelloja ja muistutamme ihmisiä nyt juuri
tapahtuvasta sotarikoksesta Aleppon sortuvien talojen keskellä. Itsekin
kansanmurhia tutkineena ymmärrän tilanteen kauheuden. Mutta kuuluvatko kellomme
niiden päättäjien korviin, jotka tästä kaikesta ovat ihan oikeasti vastuussa?
On masentavaa lukea erilaisia julkaisuja ja tutkimuksia kansanmurhista,
joukkotuhoista ja etnisistä puhdistuksista. Tutkijoiden keskuudessa on
yleisesti todettu kansanmurhien olevan tappavimmillaan juuri siellä, missä sitä on
toteuttamassa järjestäytynyt yhteiskunta ja valtiovalta. Näin on myös Syyriassa
tapahtumassa tällä hetkellä.
Jumala
meitä auttakoon sekä yksilöinä että ihmiskuntana!
