Kuva-arvoitusten vastaukset

1. Krusifiksi: Tikkalan kappelista. Vierestä avautuvat ovet hautuumaalle
2. Kivi: Tohmajärven rannalla, vanhan pappilan raunioituneen saunan kivijalkaa. Stauroliitti-kiveä
3. Sisäkuva kappelista: Tikkalan kappeli
4. Tunnettu kirkko:Tohmajärven kirkko
5. Ristinkantajia: Nuotiopaikan risti, ristinkantajina Tapani Timoskainen ja Pertti Könönen
6. Rautaristi: vanhalla hautausmaalla, lähellä kiviaitaa
7. Enkelit ja sytytetty tuohus: Kaarnetsaaressa, Rantasalmella on leirikeskus, jossa on pieni kappeli. Paikkakunnan kuuluisia henkilöitä on mm:ssa Pekka Lipponen
8. Vaakunalippu ja vene: Pyhäjärvi, josta saa maankuulua muikkua, Rajavartioston vene
9. Sininen kone: hieno suomalainen keksintö, ruoripotkuri (kääntöpotkuri), joka ohjaa Kietävänsalmen lossia, joka ajaa edestakaisin salmen yli kahden järvi-Suomen kunnan rajamailla
10. Kattotuoleja: niemessä on vanha pappila, näkymä vintiltä

Kuva-arvoituksia

Katselin kuva-albumeitani vuosien varrelta. Monenlaisia kuvia elämän matkalta. Poimin muutaman kuvan. Sen sijaan, että kertoisin mistä kuva on peräisin, luovutan ne lukijoille arvioitavaksi. Mistä kuva on peräisin? Mistä kuva esittää? Tehtävää helpottamaan annan kuitenkin muutaman vihjeen:
1. Krusifiksi: pienestä kappelista. Vierestä avautuvat ovet hautuumaalle
2. Kivi: erään järven rannalla, raunioituneen saunan kivijalkaa. Tohmajärven kuuluisaa kiveä
3. Sisäkuva kappelista: alba odottaa käyttäjäänsä
4. Tunnettu kirkko: lähtösuunta
5. Ristinkantajia: risti on nyt näkyvällä paikalla, alttaritauluna järvimaisema
6. Rautaristi: hautausmaalla, lähellä kiviaitaa
7. Enkelit ja sytytetty tuohus: saaressa kaukana Tohmajärveltä on leirikeskus, jossa on pieni kappeli. Paikkakunnan kuuluisia henkilöitä on mm:ssa Pekka Lipponen
8. Vaakunalippu ja vene: iso järvi, josta saa maankuulua muikkua
9. Sininen kone: hieno suomalainen keksintö, joka ohjaa kulkuvälinettä, joka ajaa edestakaisin salmen yli kahden järvi-Suomen kunnan rajamailla
10. Kattotuoleja: niemessä on komia talo, jossa ovat liperkaulat asuneet, näkymä vintiltä

Värtsilän kirkon liepeiltä

Värtsilän kirkon pääsisäänkäynti

Tämä kirjoitukseni julkaistiin Värtsin verkkolehdessä 5.1.2016. Tässä tämä myös blogin lukijoille luettavaksi:

Näyttää siltä, että Värtsilän kirkko ja muut seurakunnan kiinteistöt ovat ehtymättömän kiinnostuksen kohteina Värtsin verkkolehdessä. Samoin on havaittavissa seurakunnan metsähakkuidenkin osalta. Sinänsä tällainen kiinnostus on kaikkien demokratian sääntöjen mukaista, sillä yhteisestä omaisuudesta on kysymys. Toivoisin keskustelun olevan kuitenkin asiallista ja sen perustuvan tosiasioihin, eikä mutu-tuntumaan. Nämä lienevät hyvän keskustelun periaatteet ylipäätäänkin. Värtsin päätoimittaja pyysi minua kirjoittamaan verkkolehteen seurakunnan aikeista ja vähän muutenkin. Tässäpä siis tämä.

                 Vaikka seurakunnalla ei olekaan pyykitettynä mitään ”Uskin perintömetsää”, osa verkkolehden kommentoijista tuntuu pitävän entisiä Värtsilän seurakunnan metsiä jollakin tavalla korvamerkittyinä. Näinhän ei ole eikä tule olemaan. Yhdistynyt seurakunta hakkuuttaa metsä-omaisuuttaan oman metsäsuunnitelmansa mukaisesti seurakunnan talouden tukemiseksi. Historiaa tuntevat tietänevät myös sen, että Värtsilän seurakunnan metsäomaisuus on pohjimmiltaan tohmajärveläistä perua, joka Värtsilän seurakunnan erottamisessa v 1909 siirtyi uuden seurakunnan omaisuudeksi. Mutta nyt koneet ovat leimikoissa ryskäneet ja puuta on kaatunut  – alijäämien katteeksi! Takana on se aika, kun kerran kävelin Yhdyspankista Osuuspankkiin miljoonan sekki povitaskussani.  Enpä ollut köyhä enkä kippee! Ka, seurakunnan talletusvaroja siinä vaan siirreltiin pankista toiseen… Uteliaille voin kertoa, että ne rahat kulutettiin kokonaisuudessaan Tohmajärven kirkon remonttiin vuonna 2005.

Minkä kirkon risti tämä on?

                 Toimintasuunnitelmassa ja talousarviossa vuodelle 2016 ja suunnitelmavuosille 2017-2018 on joitakin kohtia, jotka koskevat Värtsilän kirkkoa. Seurakunnalla on velvollisuus huolehtia myös tästä rakennuksesta. Tänä vuonna suunnitelmissa on valmistella kirkon remonttia ja kartoittaa ulkomaalaustyötä ja anoa kohdetta avustus-kohteeksi. Kuluvana vuonna on myös tarkoitus korjata pääsisäänkäynnin otsalautoja esimerkiksi lahjoitusvaroja hyväksi käyttäen. Jospa sitten saisi myös koemaalattua jonkun ulkovaraston seinistä vaikkapa talkoilla. Ideana on kokeilla, miten maali pysyy vanhan maalin päällä. Ja jos Luoja ja Kirkkohallitus suo, kirkko maalataan ulkoapäin vuonna 2017 ja samalla uusitaan kirkon sadevesijärjestelmä. Siinäpä siis urakkaa kerrakseen! Ja mikä tärkeintä: Värtsilän kirkko ei ole talvella kiinni, toiminta jatkuu edelleen… Kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja Jussi Raerinne on näistä asioista jo ansiokkaasti kertonutkin Värtsin sivuilla. Ei ole jäänyt häneltä kynttilä vakan alle.

                 Seurakunnan talous on näinä aikoina pääsääntöisesti kädestä suuhun elämistä. Ja välillä rahaa on mennyt enemmän kuin on suunniteltu tai sitä on tullut vähemmän kuin olivat odotukset. Siitä siis tuo yli 200 000e:n alijäämä usean vuoden ajalta. Ja kuitenkin, monenlaista puuhataan. Kirkkovaltuusto katsoi äänestyksen jälkeen aiheelliseksi osallistua kolmen vuoden aikana Tohmajärven (siis järven) kunnostukseen. Samoin Kemien srk-talon urut korjataan tämän vuoden alkupuolella (sekin vie enemmän rahaa kuin suunniteltiin, kiitos Kirkkohallituksen niukan avustuspolitiikan!) Tohmajärven kirkonkin urut reistailevat. Samoin maali tippuu Kirkkoniemen kirkon ulkoseinistä, vaikka kuinka kirkkoherra rukoilisi. Kemien seurakuntatalon peltikatto rumisee ja kolajaa tuulella kuin ilmoittaakseen, ett uusia pitäs, uusia pitäs…

Tulopuoli jää tässä kirjoituksessa vähemmälle kerronnalle. Toimintasuunnitelma tuleville vuosille sisältää muutamia ehdotuksia, joiden toivotaan kohentavan seurakunnan taloutta. Tonttien ja metsäpalstojen myyntiä muun muassa.

Seurakunta on pohjimmiltaan enemmän kuin seinät, kyntteliköt, liturgiset kaavut, metsäpalstat tai kirjanpidon bittijonot. Seurakunta on Kristuksen ruumis, jossa hallitsee kolmiyhteinen Jumala Henkensä kautta. Itäisen maan tietäjät lähtivät omasta maastaan kaukaa seuraamaan outoa tähtikuviota. Tähtikuvio teki käännöksen Betlehemin yllä. Se oikea ”valo” makasi seimessä, kapaloituna olkien päällä. Syttyköön hänen valonsa meihin luomaan sekä ymmärrystä että rakkautta yhteistä asiaa kohtaan!

Kaikin puolin kaikille seurakuntalaisille ja Värtsin verkkolehden lukijoille hyvää ja siunattua Uutta Vuotta 2016!

Aika kuluu harppauksin

Olen alkanut nimittää joitakin paikkoja ns. muistipaikoiksi. Yksi niistä on Sinisentien varrella, vähän matkaa Lahdenperäntien risteyksestä eteenpäin. Tien molemmin puolin kasvaa mäntymetsää, joka on suunnilleen kolmekymmentä vuotta vanhaa. Muistan Tohmajärvellä asumisen alkuajoilta, kuinka tuon metsän yli saattoi nähdä, aina kauempana olevalle bussipysäkille saakka. Kerran siinä pysäkillä seisoikin poliisiauto nopeuksia mittaamassa. Sitten puut kasvoivat ja tuo näköyhteys puiden yli katkesi. Siitä lähtien olen tarkkaillut tuon metsän kasvua ja samalla ihmetellyt ajankulua. Poliisiautoakaan ei ole enää näkynyt. Liekö liikkuvan poliisin lakkautus purrut… Tuota metsää olen ruvennut nimittämään myös ”muistometsäksi”.  Sen kasvua seuraamalla olen voinut havainnoida ajan kulua, joka näyttää ottaneen välillä isoja harppauksia.

Saarnaajan kirjassa on hieno sana: ”Jumala tuo esiin sen, minkä aika on vienyt.” (Saarn 3:15). Tämä sana voidaan ymmärtää samalla kertaa sekä laiksi että evankeliumiksi. ”Lakia” ja tuomiota siinä on se, että Jumala tuo kerran julki kaikki ihmisten aivoitukset ja pahat teot. Kukaan rosvo ja konna ei pääse karkuun, ei massamurhaajatkaan. Aika voi peittää pahat teot unohduksen yöhön, mutta Jumalan kaikkinäkevä silmä valaisee pimeät loukotkin. ”Missä ihminen kulkeekin, Herra näkee hänet ja tarkkaa hänen askeleitaan.” (Snl 5:21). Evankeliumia tuossa Saarnaajan kirjan kohdassa on kuitenkin se, ettei mikään joudu hukkaan tai häviä lopullisesti. Ihminen suree mennyttä aikaa, ihmisiä, sitä elämäntapaa, joka meni heidän mukanaan, ja jopa lapsuudenmaisemia, joita ei enää ole. Jumalan maailmassa kaikki on kuitenkin toisin. Jumala on tallentanut suureen keskusvarastoonsa kaiken sekä menneen ajan että sen tapahtumat. Kaikki on tallella.

Tallella on myös ensimmäinen rannekelloni, vaikkakin ilman hihnaa. Sveitsiläinen Ermano

Aikaa on todella kulunut edellisestä blogikirjoituksesta. Vuoden loppukuukaudet olivat aika kiireisiä. Aikaa ei löytynyt millään blogin kirjoittamiseen ja tekstien viimeistelyyn. Tässä kuitenkin tämä sepustus! Hyvää uutta vuotta 2016 kaikille blogin lukijoille!